maanantai 30. lokakuuta 2017

Tuntemattoman matkassa


Rintamalle

Tie kulkee ja

ja kuljettaa

tien viereen joku toinen jää


Tämäkö elämää

aina eteenpäin taivaltaa

ottaa askel ja toinenkin

matkalla sinne jonnekin

 
Tie kulkee

ja kuljettaa

tien viereen joku toinen jää.


Koti ja perhekin

haaltuvat muistoihin

rintaa ikävä puristaa

kaipaus mielen murentaa



Tie kulkee

ja kuljettaa

tien viereen joku toinen jää

 
Palaan, palaanko?

Palaako koti tuhkaksi

liekein humisevin

perhekin

sinne jonnekin.



Tie kulkee

ja kuljettaa

tien viereen muistoni jää.

 
              Mirjami Mohe´ll

 
 
Tuntematon pelottaa ja kiehtoo, salaisuudet houkuttavat maistamaan tiedon puusta.
Ihmisen, ihmisenä elämisen salaisuus kätkeytyy jokaiseen. Kuka ja millainen olen?
Ääriolosuhteissa ,kuten sodassa, ihmisyys ja inhimillisyys ovat koetuksella. Onko sodassa tilaa humanismille? Väinö Linnan kirjassa Tuntematon sotilas Rokka toteaa sodasta jotensakin siten, että emme ole tulleet tänne ajattelemaan vaan tappamaan.

Eilen kävin katsomassa Tuntemattoman sotilaan uusimman elokuvaversion. Ohjaaja Aku Louhimies on keski-ikäinen mies, jolla ei ole omaa kokemusta sota-ajasta. Mennessäni pelkäsin tylsistyväni räiskeeseen, uhoamiseen ja kärsiväni kivun ja kidutuksen katselusta. Toisin kävi. Tuntematon sotilas elokuva yllätti syvällä inhimillisyydellään. Elokuvan miehet eivät olleet lajityyppejä eri maakuntien tai yhteiskuntaluokkien suomalaisista miehistä vaan ihan oikean ja elävän oloisia ja kokonaisia ihmisiä toiveineen, pelkoineen ja unelmineen. Aivan kertakaikkisen upea elokuva.

Väinö Linna toteaa teoksessa Itse asiasta kuultuna (1979) kirjansa Tuntematon sotilas suosiosta:
Luulen, että hyvin merkittävä tekijä sen menestymisessä oli juuri se, että esimerkiksi rintamamiehet kokivat, että heidän aito minuutensa oli ikäänkuin saanut julkisen tunnustuksen tässä kirjassa. Ja kun se oli kirjaan pantu, kun se oli yleisen mielipiteen tasolla hyväksytty, vaikkakin kiistanalaisena, he ikäänkuin samaistuivat näihin henkilöihin ja kokivat heissä minuutensa oikeutuksen.”

Elokuvaa katsoessa minäkin saatoin samaistua henkilöihin, ymmärtää heidän tekojaan ja motiivejaan. Entä lietsooko kirja tai nyt uusin elokuva nationalismia ja Suur-Suomi uhoa? Saako se pojat haaveilemaan mahdollisuudesta näyttää miehuutensa ja todistaa isänmaallisuuttaan aseisiin tarttumalla? Väinö Linna asettaa kysymyksen kirjan lukeneelle jotenkin näin , että sanokaa sitten rehellisesti, tekeekö teidän mielenne lähteä sotaan kun olitte lukenut kirjan? Väinö Linnan mielestä kirjasta syntyvä loppuvaikutelma on ratkaiseva. Väinö Linnan kriteerillä tarkasteltuna nyt valmistunut elokuva on ehdottoman sodan vastainen. Elokuvasta nousee kiitollisuus siitä, että saamme elää rauhan aikaa, ja suru sodan aiheuttamista kärsimyksistä sota-aikaan eläneille ja useille sukupolville heidän jälkeensä.

Kiitos elokuvan tekijöille hienosta työstä!
 

lauantai 21. lokakuuta 2017

Taide ja uskonpuhdistus

Pielisellä

Aalto aallon rantaan toi
hiekka hiljaa väräjöi
Luojan luoma luonto soi
              vesi pisaroi

Sumun sekaan veneet ui
kirkas kuva haurastui
Luojan luoma vesi soi
            taivas tummentui

Kyynel vierii rantaveteen
isoon aaltoon sulautuu
Luojan luoma taivas soi
            sielu puhdistuu
                         Mirjami Mohéll


Lieksan evankelislutherilainen kirkko viettää 28.10. reformaation muistojuhlaa taiteen merkeissä.
Teemalla "Taide uskon ilmentäjänä" on haastettu paikalliset yhdistykset mukaan uskon yön tapahtumiin.

Aikamatka 500 vuoden taakse saa  ymmärtämään, miten suuri muutos ja myllistys  seurasi Wittenbergin kaupunginkirkon papin Martti  Lutherin lähetettyä anekaupan vastaisen kirjeen esimiehelleen Mainzin arkkipiispa Albertille. Kirje sisälsi 95 teesiä, joissa Martin Luther kumosi kirkon perustelut anekaupan  oikeellisuudesta. Teologian tohtori Martti Luther toimi papin työnsä lisäksi Wittenbergin yliopiston teologisen tiedekunnan professorina ja esimiehenä. Saman sisältöisen kirjeen hän lähetti ystävilleen eri yliopistoihin ja keskustelu virisi laajasti ympäri Eurooppaa. Martti Luther julistettiin harhaoppineena kirkon pannaan ja lainsuojattomana valtionkiroukseen. Kirjoitukset määrättiin poltettaviksi. Kunnioitetusta teologian professorista ja arvostetusta papista oli tullut  henkipatto, jonka sai tavattaessa tappaa.

Mikä tai mitkä olivat keskeiset  Martti Lutherin esiin nostamat asiat, joiden vuoksi hän joutui pakenemaan ja piiloutumaan? Kenties useampi kuin yksi vastaus löytyy uskon yössä.